Erityisesti syyskuu voi tähtiharrastajan kannalta olla hyvä kuukausi. Yöt ovat vielä suhteellisen lämpimiä ja selkeitä kelejäkin mahtuu kuukauteen yleensä muutamaa enemmän. Syyskuun ylimmät lämpötilat ovat keskiarvoltaan 14 °C ja alimmat lämpötilat 5 °C. Ääripään lämpötilat voivat olla helteisiä, sillä Tampereella korkein päivälämpötila 25 °C on mitattu vuonna 1999. Vastaavasti hyisin lämpötila on ollut -7 °C vuonna 1986. Kuukauden sademäärä ei kohoa heinä- ja elokuun määriin, sillä keskimäärin vettä tulee 51 millimetriä.
Lokakuu on luonnollisesti syyskuuta viileämpi, ja lämpötilojen ääripäät lähenevät toisiaan. Lokakuussa voi vielä olla selkeitä öitä aivan mukavasti vaikkakin loppukuuta kohti mentäessä pilvisyyden määrä yleensä kasvaa. Sademäärä ei välttämättä syyskuusta lisäänny, sillä keskimäärin lokakuussa tulee vettä vain 50 mm. Pitkäaikaiset keskiarvot kertovat päivälämpötilaksi noin 8 °C ja alimmaksi lämpötilaksi 1 °C. Lämpimintä on ollut vuonna 1984, jolloin oli 18 °C ja kylmintä -20 °C vuonna 1992.
Marraskuussa alkaa lähestyvä talvi vaikuttaa säätiloihin. Pilvisyys lisääntyy ja hyvin harvoin on enää selkeitä yökelejä. Pitkäaikaiset tilastot kertovat ylimmäksi päivälämpötiloiksi 2 °C ja alimmaksi -3 °C. Korkein päivälämpötila on ollut 10 °C vuonna 2011 ja matalin -22 °C vuonna 1990. Vettä marraskuussa tulee yleensä 51 mm.
Talviaikaan siirrytään lokakuun 30 päivän aamuna kello 4 (kesäaikaa).
Aurinko
Maapallon vuotuinen liike vie sen vääjäämättä syyspäiväntasaukseen, joka on 22 syyskuuta kello 17.21. Silloin Maan ja Auringon välinen etäisyys on 150 124 388 km ja Aurinko näkyy meille 31’ 52” kokoisena. Tampereella auringonnousu ko. päivänä on kello 7.09 ja -lasku kello 19.23. Tasauspäiviin liittyvä 12 tunnin sääntö ei aivan toteudu tänäkään vuonna, sillä 24./25. päivien välinen yö on vain 11 h 56 m pitkä. Seuraava päivä on samoin 11 h 56 m pitkä.
Rengasmainen ja keskeinen auringonpimennys on syyskuun 1 päivänä. Se ei kuitenkaan näy Euroopassa, sillä näkyvyysalue on keskeisessä Afrikassa. Pimennys alkaa kello 9.13 Suomen aikaa lähellä päiväntasaajaa Keski-Atlantilla, on syvin 12.08 päiväntasaajan eteläpuolella itäisessä Afrikassa ja päättyy kello 15.01 keskellä Intian valtamerta. Australiassa länsirannikolla Perthissä auringonlasku tapahtuu heti pimennyksen alkaessa ja osittain pimentynyt Aurinko on näkyvissä vain pari minuuttia Intian valtameren rantaviivalla.
Päivän pituus Tampereella
pvm
|
Aurinko
|
Päivän pituus
|
Yön
pituus |
Porvarillinen hämärä[1]
| |||
nousee
|
laskee
|
alkaa
|
päättyy
| ||||
1.9.
|
6.18
|
20.27
|
14h 09m
|
9h 50m
|
21.14
|
5.31
| |
15.9.
|
6.51
|
19.46
|
12h 54m
|
11h 05m
|
20.30
|
6.07
| |
1.10.
|
7.31
|
18.54
|
11h 23m
|
11h 17m
|
19.38
|
6.48
| |
15.10.
|
8.08
|
18.11
|
10h 03m
|
13h 56m
|
18.55
|
7.23
|
kesäaika
|
1.11.
|
7.54
|
16.24
|
8h 26m
|
15h 33m
|
17.06
|
7.08
|
talviaika
|
15.11.
|
8.32
|
15.44
|
7h 11m
|
16h 48m
|
16.37
|
7.40
| |
30.11.
|
9.10
|
15.15
|
6h 04m
|
17h 55m
|
16.13
|
8.12
| |
[1] Hämärän vaiheet ovat: porvarillinen hämärä Auringon korkeus 0…-6°, nauttinen hämärä -6…-12°, astronominen hämärä -12…-18°. Astronomista pimeyttä ei ole määritelty mutta tähtitaivas mielletään pimeäksi kun Auringon korkeus horisontin alapuolella on enemmän kuin 18°.
Kuu
Kuun puolivarjopimennys
Kuun puolivarjopimennys näkyy 16 syyskuuta alkaen kello 19.54, jolloin Kuu on juuri noussut (kello 19.50) horisontista. Pimennyksen syvin vaihe (peittymisaste on noin 93 %) on kello 21.55, jolloin Kuu on vain noin 13 asteen korkeudella kaakkoisesta horisontista. Pimennys päättyy kello 23.55 Kuun ollessa suunnan SSE noin 23 asteen korkeudella.
Puolivarjopimennyksen havaitseminen on aina hieman vaikeaa. Kuun kirkkauden väheneminen on tuskin havaittavaa ja erityisesti Kuun ollessa lähellä horisonttia (kuten nyt) ilmakehän läpi suodattuvan Kuun heijastaman valon punertuminen ei poikkea juurikaan tavanomaisesta punertumisesta. Parhaiten pimentymistä voi havaita valokuvaamalla.
Kuun vaiheet
kuukausi / vaihe
|
uusikuu
|
kasvavapuolikuu
|
täysikuu
|
väheneväpuolikuu
|
syyskuu
|
1.9. kello 12.04.25
|
9.9. kello 14.50.12
|
16.9. kello 22.06.16
|
23.9. kello 12.57.20
|
lokakuu
|
1.10. kello 03.12.45
|
9.10. kello 07.34.21
|
16.10. kello 07.24.18
|
22.10. kello 22.15.07
|
loka- / marraskuu
|
30.10. kello 19.39.35
|
7.11.kello 21.52.27
|
14.11. kello 15.53.16
|
21.11. kello 10.34.32
|
marras- / joulukuu
|
29.11. kello 14.19.34
|
7.12. kello 11.04.12
|
14.12. kello 02.06.41
|
21.12. kello 03.57.00
|
Täysikuut 16.10 ja 14.11 tapahtuvat lähellä Kuun radan perigemiumia, joten näitä täysikuita voidaan nimittää superkuuksi. Superkuusta voi lukea Avaruusmagasiinista artikkelista Mikä on superkuu? Se löytyy osoitteesta
Kuun rata
apogemium
|
suurin eteläinen deklinaatio
|
perigemium
|
suurin pohjoinen deklinaatio
| ||||
pvm
|
etäisyys [km]
|
pvm
|
d [°]
|
pvm
|
etäisyys [km]
|
pvm
|
d [°]
|
6.9.
|
405 006
|
11.9.
|
-18,5
|
18.9.
|
361 851
|
23.9.
|
18,5
|
4.10.
|
406 056
|
8.10.
|
-18,5
|
17.10.
|
357 915
|
21.10
|
18,6
|
31.10.
|
406 591
|
4.11.
|
-18,7
|
14.11.
|
356 636
|
17.11.
|
18,8
|
Kuun toposentriset konjunktiot
Kuulla on suuri horisontaalinen parallaksi. Tämä tarkoitta sitä, että Kuu näyttää tähtitaivaaseen verrattuna olevan hieman eripaikoissa riippuen havaintopaikkojen sijainnista. Parallaksin suuruus johtuu tietysti siitä, että Kuun ja Maan välinen etäisyys on lyhyt.
Kuulla parallaksi aiheuttaa sen, että havaintopaikasta riippuen Kuun koordinaatit ovat poikkeavat toisistaan tietyllä ajanhetkellä. Tästä syystä Kuun ja tähtitaivaan kohteiden väliset konjunktiot tapahtuvat hieman eri aikaan havaintopaikasta riippuen. Planeettojen keskinäisillä konjunktioissa parallaksi on pienempi ja kohteiden koordinaattierot vähäisempiä.
pvm
|
aika [UT]
|
kohde
|
kulmaetäisyys [°]
|
korkeus [°]
|
suunta [°]
|
tähdistö
|
Kuun kirkkaus [m]
|
kohteen kirkkaus [m]
|
K = konjunktio
L = lähekkäin
P = peittyminen
|
3.9.
|
14.30
|
Ven
|
0,3 S
|
25
|
155
|
Vir
|
-6,4
|
-3,8
|
L
|
15.9.
|
22.45
|
Nep
|
1,0 S
|
17
|
152
|
Aqu
|
-12,4
|
7,8
|
K
|
18.9.
|
21.32
|
Ura
|
2,6 N
|
8
|
92
|
Pis
|
-12,1
|
5,7
|
K
|
16.10.
|
6.11
|
Ura
|
2,5 N
|
12
|
258
|
Pis
|
-12,8
|
5,7
|
K
|
25.11.
|
3.21
|
Jup
|
1,7 S
|
11
|
120
|
Vir
|
-8,0
|
-1,6
|
K
|
Huomautus! Taulukosta on jätetty kaikki ne kohteet pois, jotka eivät tapahtuma-aikaan ole horisontin yläpuolella tai havaintoaika ajoittuu päivälle. Kuun nopea liike tähtitaivaalla aiheuttaa sen, että edellisenä tai seuraavana yönä Kuu on jo etääntynyt mainitusta kohteesta merkittävästi!
Planeetat
Merkurius
Merkurius näkyy hyvin huonosti koko syyskauden ajan. Planeetan nousu- ja laskuajat sijoittuvat suunnilleen samalla kellonlyömälle kuin auringonlaskut ja -nousut. Merkurius on alakonjunktiossa 13.9. kello 2.40 ja suurimmassa läntisessä elongaatiossaan 28.9. kello 21.59. Silloin Auringon ja planeetan välinen kulmaetäisyys on 17 °. Merkurius saavuttaa yläkonjunktion 27.10 kello 19.16, jolloin se on Auringon takana maapallolta katsottuna.
Merkuriuksen nousu-, transit- ja laskuajat.
Merkurius
|
Aurinko
| |||||
pvm
|
nousee
|
etelämerdiaanin
ylikulku
|
korkeus [°]
|
laskee
|
nousee
|
laskee
|
1.9.
|
8.51
|
14.29
|
25
|
20.07
|
6.16
|
20.30
|
15.9.
|
6.40
|
12.57
|
31
|
19.17
|
6.51
|
19.46
|
1.10.
|
5.30
|
12.12
|
33
|
18.52
|
7.31
|
18.54
|
15.10.
|
7.02
|
12.40
|
27
|
18.15
|
8.08
|
18.11
|
1.11.
|
8.16
|
12.19
|
13
|
16.21
|
7.54
|
16.21
|
15.11.
|
10.02
|
12.53
|
6
|
15.42
|
8.32
|
15.44
|
30.11.
|
11.29
|
13.30
|
3
|
15.31
|
9.10
|
15.15
|
Venus
Venus näkyy syyskauden alkupuoliskon hyvin huonosti ja vasta marraskuun toisella puoliskolla se on jälleen näkyvissä iltataivaalla noin 1,5 tuntia auringonlaskun jälkeen, joskin äärimmäisen matalalla horisontissa. Venuksen huono näkyvyys johtuu siitä, että se siirtyy tähtitaivaalla kohti etelää ja saavuttaa suurimman eteläisen deklinaationsa (-25° 35’ 29”) 15.11.
Venuksen kirkkaus on hiljalleen kasvussa ja voi olla, että se on mahdollista nähdä päiväaikaan etenkin jakson ensimmäisellä puoliskolla ainakin goto-ohjatun kaukoputken avustamana. Venuksen elongaatio ei ole suuren suuri (23,4° – 42,9°), joten takeita planeetan päiväaikaisesta näkymisestä ei ole. Venuksen kulmahalkaisijakin on kasvussa noin 11 kaarisekunnista noin 17 kaarisekuntiin syyskauden aikana.
Venuksen nousu-, transit- ja laskuajat
Venus
|
Aurinko
| |||||
pvm
|
nousee
|
etelämeridiaanin ylikulku
|
korkeus [°]
|
laskee
|
nousee
|
laskee
|
1.9.
|
8.48
|
14.52
|
28
|
20.54
|
6.16
|
20.30
|
15.9.
|
9.49
|
15.00
|
21
|
20.09
|
6.51
|
19.46
|
1.10.
|
11.01
|
15.10
|
14
|
19.18
|
7.31
|
18.54
|
15.10.
|
12.07
|
15.23
|
8
|
18.37
|
8.08
|
18.11
|
1.11.
|
12.21
|
14.43
|
4
|
17.04
|
7.54
|
16.21
|
15.11.
|
12.57
|
15.02
|
3
|
17.06
|
8.32
|
15.44
|
30.11.
|
12.52
|
15.20
|
4
|
17.49
|
9.10
|
15.15
|
Mars
Mars on näkyvillä iltataivaalla koko kauden. Syksyn ensimmäisellä puoliskolla se näkyy hieman heikosti iltahämärässä mutta toisella puoliskolla se viipyy yhä pitempään pimeällä taivaalla.
Marsin suurin eteläinen deklinaatio (-25° 54’ 43”) on 29.9. mutta nopeasti se siirtyy kohti pohjoista. Kauden aikana se ei kuitenkaan ehdi pohjoiselle tähtitaivaalle, sillä marraskuun lopulla sen deklinaatio on -17° 36’ 42”.
Marsin kirkkaus on vähenemään päin. Kauden alussa sen kirkkaus on noin -0,3m mutta syyskauden päättyessä se on vain 0,6m. Samoin planeetan kulmahalkaisija pienenee 10,5 kaarisekunnista vain 6,6 kaarisekuntiin marraskuun lopulla.
Marsin nousu-, transit- ja laskuajat
Mars
|
Aurinko
| |||||
pvm
|
nousee
|
etelämeridiaanin ylikulku
|
korkeus [°]
|
laskee
|
nousee
|
laskee
|
1.9.
|
17.19
|
19.30
|
3
|
21.40
|
6.16
|
20.30
|
15.9.
|
17.11
|
19.11
|
3
|
21.11
|
6.51
|
19.46
|
1.10.
|
16.53
|
18.53
|
3
|
20.54
|
7.31
|
18.54
|
15.10.
|
16.27
|
18.40
|
4
|
20.54
|
8.08
|
18.11
|
1.11.
|
14.45
|
17.26
|
5
|
20.07
|
7.54
|
16.21
|
15.11.
|
14.03
|
17.13
|
8
|
20.24
|
8.32
|
15.44
|
30.11.
|
13.15
|
16.59
|
11
|
20.45
|
9.10
|
15.15
|
Jupiter
Jupiter näkyy syyskauden toisella puoliskolla aamutaivaalla, parhaiten marraskuussa. Jupiter on siirtymässä kohti eteläisiä deklinaatioita: syyskauden alussa deklinaatio on 1° 43’ 45” ja kauden lopulla -5° 26’ 55”.
Kirkkaimmillaan Jupiter on noin -1,5m kauden ensimmäisellä puoliskolla ja toisen puoliskon aikana kirkkaus hieman kasvaa noin -1,6m. Jupiter näkyy suhteellisen kookkaana, kulmahalkaisija on noin 30,5 kaarisekuntia ja se kasvaa syksyn aikana hieman, ollen marraskuun lopulla noin 32,8 kaarisekuntia. Jupiterin konjunktio on 26. syyskuuta kello 10.00, jolloin elongaatio on vain 1,3 astetta.
Jupiterin nousu-, transit- ja laskuajat
Jupiter
|
Aurinko
| |||||
pvm
|
nousee
|
etelämeridiaanin ylikulku
|
korkeus [°]
|
laskee
|
nousee
|
laskee
|
1.9.
|
8.19
|
14.35
|
30
|
20.51
|
6.16
|
20.30
|
15.9.
|
7.43
|
13.51
|
29
|
21.11
|
6.51
|
19.46
|
1.10.
|
7.03
|
13.01
|
28
|
18.58
|
7.31
|
18.54
|
15.10.
|
6.28
|
12.17
|
26
|
18.06
|
8.08
|
18.11
|
1.11.
|
4.44
|
10.23
|
25
|
16.02
|
7.54
|
16.21
|
15.11.
|
4.07
|
9.38
|
24
|
15.09
|
8.32
|
15.44
|
30.11.
|
3.26
|
8.49
|
23
|
14.13
|
9.10
|
15.15
|
Saturnus
Saturnus on ollut jo vuosia huonosti näkyvillä iltataivaalla hämärän aikaan. Tämä on johtunut siitä, että planeetta on sijainnut syvällä eteläisellä tähtitaivaalla ja vain juuri ja juuri noussut horisontin yläpuolelle aika ajoin pimeään aikaan. Tähän ei ole tulossa muutosta vuosiin, sillä Saturnuksen kiertoaika Auringon ympäri on noin kolmekymmentä vuotta. Näin ollen planeetan deklinaation kasvusta ja paremmasta näkyvyydestä joudutaan vielä odottelemaan pitkään.
Saturnuksen deklinaatio on syyskauden alussa -20° 25’ 44” ja se painuu kauden aikana aina vain etelämmäksi, marraskuun lopulla planeetan deklinaatio on -21° 33’ 17 ”. Kirkkaimmillaan Saturnus on lokakuun puolivälissä, jolloin se näkyy 0,6m kirkkaudella. Kauden alussa ja lopussa sen kirkkaus on 0,5m joka ei ole järin paljoa, sillä planeetan näkyessä lähellä horisonttia, ilmakehä leikkaa siitä vielä ainakin yhden magnitudin.
Planeetan näennäinen koko, kulmahalkaisija pienenee syyskauden alun 16,7 kaarisekunnista marraskuun lopun 15,1 kaarisekuntiin.
Saturnuksen nousu-, transit- ja laskuajat
Saturnus
|
Aurinko
| |||||
pvm
|
nousee
|
etelämeridiaanin ylikulku
|
korkeus [°]
|
laskee
|
nousee
|
laskee
|
1.9.
|
16.00
|
19.14
|
8
|
22.27
|
6.16
|
20.30
|
15.9.
|
15.02
|
18.14
|
8
|
21.26
|
6.51
|
19.46
|
1.10.
|
14.12
|
17.22
|
8
|
20.32
|
7.31
|
18.54
|
15.10.
|
13.24
|
16.32
|
8
|
19.40
|
8.08
|
18.11
|
1.11.
|
11.27
|
14.32
|
7
|
17.37
|
7.54
|
16.21
|
15.11.
|
10.41
|
13.44
|
7
|
16.47
|
8.32
|
15.44
|
30.11.
|
9.51
|
12.52
|
7
|
15.53
|
9.10
|
15.15
|
Uranus
Syyskauden alussa Uranus on koko yön horisontin yläpuolella. Etelämeridiaanin ylitys tapahtuu aamuyöllä ja marraskuussa se siirtyy iltataivaalle. Marraskuussa planeetta painuu horisontin alapuolella aamuyöllä ennen hämärän alkamista.
Uranuksen oppositio on 15.10. kello 13.29. Planeetta on tällöin kirkkaudeltaan 5,7m, joten se on havaittavissa niin paljain silmin kuin kaukoputkillakin. Se näkyy 3,7 kaarisekunnin kokoisena ja on väriltään sinivihreä. Pimeässä paikassa se on mahdollista nähdä paljain silmin. Etsittäessä sitä, voi käyttää kiikaria ja tietysti hyvää tähtikarttaa apuna.
Uranuksen nousu-, transit- ja laskuajat
Uranus
|
Aurinko
| |||||
pvm
|
nousee
|
etelämeridiaanin ylikulku
|
korkeus [°]
|
laskee
|
nousee
|
laskee
|
1.9.
|
20.58
|
4.12
|
37
|
11.21
|
6.16
|
20.30
|
15.9.
|
20.03
|
3.15
|
37
|
10.23
|
6.51
|
19.46
|
1.10.
|
18.59
|
2.10
|
37
|
9.16
|
7.31
|
18.54
|
15.10.
|
18.04
|
1.13
|
37
|
8.18
|
8.08
|
18.11
|
1.11.
|
15.56
|
22.59
|
36
|
6.06
|
7.54
|
16.21
|
15.11.
|
15.01
|
22.02
|
36
|
5.08
|
8.32
|
15.44
|
30.11.
|
14.01
|
21.02
|
36
|
4.06
|
9.10
|
15.15
|
Neptunus
Neptunus on oppositiossa 2. syyskuuta kello 19.32. Etelämeridiaanin se ylittää seuraavan vuorokauden puolella kello 1.25 ja on silloin 20,1° korkeudella. Planeetan kirkkaus on 7,8m ja se näkyy 2,4 kaarisekunnin kokoisen sinertävänä pisteenä. Hyvän etsintäkartan avulla ja kiikareilla se on mahdollista löytää visuaalisesti.
Neptunus peittyy Kuun taakse 9. marraskuuta. Ensimmäinen kontakti on kello 15.40.30 ja toinen kello 15.40.36. Kuu siirtyy Neptunuksen edestä kello 16.44.02 (3.kontakti) ja neljäs kontakti on kello 16.44.06. Vaikka peittyminen olisi muutoin hyvin nähtävissä, Neptunuksen vähäinen kirkkaus ja vastaavasti Kuun kirkkaus estävät Neptunuksen näkymisen. Haasteellisuudesta huolimatta Neptunuksen peittymisen havaitsemista voisi yrittää ainakin goto-ohjatulla kaukoputkella. Kello 18.23 Kuun ja Neptunuksen keskipisteiden välinen etäisyys on tasan 1 aste ja silloin on jo riittävän pimeää planeetan näkemiselle.
Neptunuksen nousu-, transit- ja laskuajat
Neptunus
|
Aurinko
| |||||
pvm
|
nousee
|
etelämeridiaanin ylikulku
|
korkeus [°]
|
laskee
|
nousee
|
laskee
|
1.9.
|
20.27
|
1.32
|
20
|
6.33
|
6.16
|
20.30
|
15.9.
|
19.31
|
0.35
|
20
|
5.36
|
6.51
|
19.46
|
1.10.
|
18.28
|
23.27
|
20
|
4.30
|
7.31
|
18.54
|
15.10.
|
17.33
|
22.31
|
20
|
3.33
|
8.08
|
18.11
|
1.11.
|
15.26
|
20.23
|
20
|
1.25
|
7.54
|
16.21
|
15.11.
|
14.30
|
19.28
|
20
|
0.29
|
8.32
|
15.44
|
30.11.
|
13.31
|
18.29
|
20
|
23.26
|
9.10
|
15.15
|
Meteoriparvet
Syyskaudella on useita meteorivarveja, vaikkakaan mitään erityisen runsasta parvea ei niissä ole ellei oteta lukuun leonideja, jotka saattavat olla kerran vuosisadassa hyvinkin runsaat.
Syyskauden meteoriparvet
parvi
|
alku
|
maksimi
|
päättyy
|
runsaus ZHR
|
a-aurigidit
|
28.8.
|
31.8.
|
5.9.
|
6
|
syyskuun e-perseidit
|
5.9.
|
9.9.
|
21.9
|
5
|
dracinidit
|
6.10
|
8.10.
|
10.10
|
*
|
eteläiset tauridit
|
10.9.
|
10.10.
|
20.10
|
5
|
d-aurigidit
|
10.10.
|
11.10.
|
18.10
|
2
|
e-geminidit
|
14.10.
|
18.10
|
27.10
|
3
|
orionidit
|
2.10.
|
24.10.
|
27.10
|
15*
|
leonis minoridit
|
19.10.
|
24.10.
|
27.10
|
2
|
pohjoiset tauridit
|
20.10.
|
12.11.
|
10.12
|
5
|
leonidit
|
6.11.
|
17.11.
|
30.11.
|
15*
|
a-monocerotidit
|
15.11.
|
21.11.
|
25.11.
|
*
|
marraskuun orionidit
|
13.11.
|
28.11.
|
6.12
|
3
|
Parvien alkamis- ja päättymisajoissa voi olla jonkin verran vaihtelua. Samoin maksimin ajankohta vaihtelee vuosittain.
[*] Parven runsaus vaihtelee vuosittain!
Havaintovinkkejä
Syyskaudella on mahdollisuus muidenkin kohteiden kuin kirkkaiden planeettojen tai Kuun havaitsemiseen. Tähtitaivas on illan pimetessä aina samassa asennossa johtuen siitä, että auringonlasku siirtyy aikaisemmaksi ja samalla tähtitaivas kiertyy vastaavan määrän aikaisemmaksi. Niinpä tässä kerrotut havaintovinkit pätevät koko syyskaudelle.
Linnunrata kulkee koillisesta keskitaivaan kautta lounaaseen. Linnunradan nähdäkseen, havaitsijan täytyy siirtyä pimeälle, lähes valosaasteettomalle alueelle, mielellään maaseudulle. Lisäksi havainnot tulisi ajallisesti sijoittaa lumettoman maan aikaan, sillä lumi heijastaa taivaalle runsaasti valoa ja heikentää Linnunradan ja muun taivaan kontrastieroa.
Koillisessa Linnunrata on himmeä, ja sen alueella on helposti tunnistettavia tähdistöjä kuten Perseus, Kassiopeia, Kefeus ja Sisilisko. Siirryttäessä eteläiselle taivaalle, tähdistöjä ovat Joutsen, Kettu (ei niin helposti tunnistettavissa), Nuoli ja Kotka. Aivan kaakkoisessa horisontissa voi selkeällä säällä nähdä Jousimiehen pohjoisimmat tähdet.
Linnunradan eteläosassa (lounaassa) voi kiikarilla onnistua havaitsemaan Linnunradan ekvaattoritasossa sijaitsevat tummat pölypilvet. Erityisesti lähellä horisonttia oleva ”suuri repeämä” voi olla mielenkiintoinen kohde valovoimaisella kiikarilla havaittuna.
Linnunradasta ei yksittäisiä tähtiä voi paljain silmin erottaa, mutta kiikari tuo mukavan avun tähän. Linnunradan alueella on runsaasti avonaisia ja pallomaisia tähtijoukkoja joita voi erityisesti havaita kuuttomina öinä ja silloin kun Kuu ei ole kovin kirkas.
Messier-luettelo
ja Galdwell-luettelo
antavat hyviä havaintovinkkejä sopiviksi kohteiksi niin valovoimaisella kiikarilla kuin kaukoputkella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti